maanantai 31. elokuuta 2015
sunnuntai 30. elokuuta 2015
lauantai 29. elokuuta 2015
perjantai 28. elokuuta 2015
Sisäinen devalvaatio
Sipilän hallitus on yrittänyt laskea työntekijöiden palkkoja ns. "yhteiskuntasopimuksenlla". Tällöin
Suomen velkaantumisen maksumiehinä toimisivat työväestö, sairaat ja opiskelijat. Maanviljelivät ja yrittäjät välttyisivät palkanlaskulta.
Ehdotukseni: Hoidetaan valtion rahapula kuntoon verotuksen avulla. Nostetaan tuloveroa, arvonlisäveroa, pääomatulojen veroa sekä muita veroja samassa suhteessa. Tämä vastaisi tavallisen ihmisen näkökannalta devalvaatiota ja palkan laskua, koska rahaa olisi vähemmän käytettävissä hankintoihin. Kun valtion kassa on saatu tasapainoon, voidaan myöhemmin verotusta jälleen keventää.
Suomen velkaantumisen maksumiehinä toimisivat työväestö, sairaat ja opiskelijat. Maanviljelivät ja yrittäjät välttyisivät palkanlaskulta.
Ehdotukseni: Hoidetaan valtion rahapula kuntoon verotuksen avulla. Nostetaan tuloveroa, arvonlisäveroa, pääomatulojen veroa sekä muita veroja samassa suhteessa. Tämä vastaisi tavallisen ihmisen näkökannalta devalvaatiota ja palkan laskua, koska rahaa olisi vähemmän käytettävissä hankintoihin. Kun valtion kassa on saatu tasapainoon, voidaan myöhemmin verotusta jälleen keventää.
tiistai 25. elokuuta 2015
maanantai 24. elokuuta 2015
sunnuntai 23. elokuuta 2015
lauantai 22. elokuuta 2015
perjantai 21. elokuuta 2015
torstai 20. elokuuta 2015
keskiviikko 19. elokuuta 2015
Yhteiskuntasopimus = Palkkojen lasku
Kun Suomi kuuluu Euro-alueeseen, emme voi valuuttaamme devalvoida kuten entisinä aikoina.
Ainoaksi keinoksi on hallitus keksinyt työntekijöiden palkkojen laskemisen, jolle toimenpiteelle on keksitty termi yhteiskuntasopimus. Kun markan aikana devalvaatio iski tasa-arvoisesti kaikkiin, joilla oli markkoja lompakossa tai tilillä, kohdistuu tämä yhteiskuntasopimus niihin, joille maksetaan palkkaa tehdyistä työsuorituksista. Ilmankos SAK suhtautuu ajatukseen nihkeästi. Hallitus ehkä olettaa, että palkkoja laskemalla saadaan luotua uusia työpaikkoja, jolloin valtion verotulot eivät laskisi vaan ehkä lisääntyisivät.
Suomen hallitus on jättänyt yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle yritystuet, maataloustuet ja Kreikan tuen.
Mielenkiintoista on, että viime kuukausina on Suomen vienti ollut tuontia suurempi. Nähtävästi rahaa valuu maasta ulos muita kanavia.
Työpaikkojen määrästä on tehty keskiö talouskeskustelulle. Työpaikka ei paljon henkilöä auta, jos siitä saatava tulo ei riitä toimeentuloon. Siksi sekä sosiaaliturva että työttömyysturva pitäisi olla keskeisesti mukana tässä yhteiskuntasopimusneuvottelussa. Jos BKT-soppaa ei saada lisättyä, pitää sopia säännöistä paljonko sitä annostellaan kansalaisille kävipä hän töissä tai ei. Työpaikka on etu ja velvollisuus. Sosiaaliturvalla ostetaan katurauhaa ja liikkumisvapautta varakkaille.
Ainoaksi keinoksi on hallitus keksinyt työntekijöiden palkkojen laskemisen, jolle toimenpiteelle on keksitty termi yhteiskuntasopimus. Kun markan aikana devalvaatio iski tasa-arvoisesti kaikkiin, joilla oli markkoja lompakossa tai tilillä, kohdistuu tämä yhteiskuntasopimus niihin, joille maksetaan palkkaa tehdyistä työsuorituksista. Ilmankos SAK suhtautuu ajatukseen nihkeästi. Hallitus ehkä olettaa, että palkkoja laskemalla saadaan luotua uusia työpaikkoja, jolloin valtion verotulot eivät laskisi vaan ehkä lisääntyisivät.
Suomen hallitus on jättänyt yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle yritystuet, maataloustuet ja Kreikan tuen.
Mielenkiintoista on, että viime kuukausina on Suomen vienti ollut tuontia suurempi. Nähtävästi rahaa valuu maasta ulos muita kanavia.
Työpaikkojen määrästä on tehty keskiö talouskeskustelulle. Työpaikka ei paljon henkilöä auta, jos siitä saatava tulo ei riitä toimeentuloon. Siksi sekä sosiaaliturva että työttömyysturva pitäisi olla keskeisesti mukana tässä yhteiskuntasopimusneuvottelussa. Jos BKT-soppaa ei saada lisättyä, pitää sopia säännöistä paljonko sitä annostellaan kansalaisille kävipä hän töissä tai ei. Työpaikka on etu ja velvollisuus. Sosiaaliturvalla ostetaan katurauhaa ja liikkumisvapautta varakkaille.
sunnuntai 16. elokuuta 2015
Sotakorvaukset ja Kreikka
Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelun mukaan Suomi olisi toisen maailmansodan jälkeen maksanut Neuvostoliitolle sotakorvauksia nykyrahassa viisi miljardia Euroa.
Kuinka ollakaan Suomi on lainannut ja taannut Kreikalle velkoja suurin piirtein viiden miljardin Euron edestä.
Suomi siis vapaaehtoisesti maksaa Kreikalle Saksan sotakorvauksia sota-ajoilta.
Hyväntahtoisia hölmöjä on Suomen poliitikoissa liikaa. Kestääkö kansantaloutemme heidän häärimistään ?
Kuinka ollakaan Suomi on lainannut ja taannut Kreikalle velkoja suurin piirtein viiden miljardin Euron edestä.
Suomi siis vapaaehtoisesti maksaa Kreikalle Saksan sotakorvauksia sota-ajoilta.
Hyväntahtoisia hölmöjä on Suomen poliitikoissa liikaa. Kestääkö kansantaloutemme heidän häärimistään ?
