Banken brauchen Kapital



Voia ÖkonomenBlog

Kommentti: Suomen pankit tarvitsevat lisärahoitusta nolla euroa. Kuitenkin Suomen veronmaksajien rahoilla tuetaan muiden maiden pankkkeja. Suomi on hoitanut omat asiansa. Se ei riitä. Meidän on kannettava rahallinen vastuu muiden maiden velanotosta.  Siihen kyetäksemme, joudumme supistamaan oman maamme toimintoja. Mm. puolustusvoimien resursseja heikennetään. 

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Saksan pankit ja Suomi

Taloussanomat tarkastelee kriittisesti miksi Suomen pitäisi tuen nimellä antaa rahaa Saksan ja Ranskan pankeille.

Kommentti: Vuosia sitten Saksa onnistui UMTS-kaupoissa myymään kalliilla hinnalla ilmaa. Maksettiin Saksalle käänteisest sotakorvaukset. Nyt Berliini ja Pariisi ovat keksineet oivan tavan siirtää rahaa mm. suomalaisilta veronmaksajilta omille liikepankeilleen.  Orwell hymyilee haudassaan.

maanantai 17. lokakuuta 2011

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

FRANCE: Unprovoked street attack on white couple by gang of Muslim thugs as caught by a surveillance camera

Via  Bare Naked Islam  VIDEO


Watch the Muslims punch the woman, then beat and kick her male companion when he tries to protect her.

perjantai 7. lokakuuta 2011

The euro crisis viewed from Holland

By Gideon Rachman

"I asked whether if – in a few months time – the Dutch parliament was asked to approve a further big increase in the bail-out fund, it was likely to give its support. There was much sucking of teeth and shaking of heads. Unlikely, it seems."

Jutta Urpilainen und der EURO

Via Wirtschaftliche Freiheit

"Der Ausstieg aus der Währungsunion ist möglich für die wirtschaftlich stabilen Länder, da sie bei der Wiedereinführung ihrer nationalen Währungen keine massive Abwertung gegenüber dem Euro, sondern eher eine Aufwertung zu erwarten hätten. Sie müssten deshalb auch keinen Bankrun befürchten. Für große Länder wie Deutschland ist ein solcher Schritt derzeit politisch schlichtweg nicht vorstellbar. Für kleinere Länder, deren Rolle im gesamten Prozess der europäischen Integration eher peripher ist, könnte sich die Situation aber anders darstellen.
Ein erstes Signal in eine solche Richtung ging von der finnischen Finanzministerin Jutta Urpilainen aus. Sie forderte als Gegenleistung für die finnische Beteiligung an der Griechenland-Rettung ein Pfand, das verzinslich angelegt werden solle und dessen Gegenwert langfristig dem finnischen Beitrag zum Rettungsschirm des EFSF entsprechen würde. Als die griechische Regierung im August 2011 den Abschluss einer entsprechenden Vereinbarung für solch eine Kompensationszahlung vermeldete, kamen prompt entsprechende Forderungen aus anderen kleineren Ländern – zunächst aus Österreich und dann aus den Niederlanden."

Mittlerweile zieht der Urpilainen-Vorstoß weitere Kreise. In der Slowakei, wo es schon vorher Widerstände gegen die Beteiligung an den Hilfsmaßnahmen für das deutlich reichere Irland gab, wird recht offen über einen Euro-Ausstieg diskutiert. Und aus Polen, Tschechen, Ungarn, Bulgarien Rumänien, Litauen und Lettland, die sich allesamt zu einem zukünftigen Euro-Beitritt verpflichtet haben, kommt immer deutlichere Kritik an der währungspolitischen Hegemonie von Deutschland und Frankreich. „Wenn wir in das gemeinsame Haus einziehen sollen, wollen wir auch über die Inneneinrichtung mitbestimmen können“, heißt es dort. Im Umkehrschluss könnte das bedeuten, zu den gegenwärtigen Bedingungen eher auf einen Beitritt zur Euro-Zone verzichten zu wollen. Wenn es tatsächlich zu einem Austritt mehrerer kleinerer Länder kommen sollte, würde sich irgendwann auch für Deutschland die Frage des Verbleibs in der Währungsunion neu stellen. Am Ende einer solchen Entwicklung würde der Euro dann nur noch in Griechenland und wenigen anderen überschuldeten Ländern gelten, während die stabileren Länder wieder ihre eigenen Währungen hätten.
"
Aus gegenwärtiger Sicht mag das Jutta-Urpilainen-Szenario als utopisch erscheinen. Es ist allerdings unter den vier hier vorgestellten Szenarien das einzig tragfähige, da es in sich widerspruchsfrei ist und sowohl ökonomisch als auch politisch umsetzbar wäre. Außerdem passt es zu der allgemeinen Erfahrung, nach der verkrustete Strukturen in aller Regel nicht aus ihrer Mitte, sondern von den Rändern her zerbröseln.
Bei all diesen Überlegungen geht es nicht darum, auf normativer Ebene das Wünschenswerte zu beschreiben, sondern auf positiver Ebene das zu Erwartende. Es geht auch nicht um ein Szenario für die ganz nahe Zukunft, sondern um die längerfristige Perspektive. Es spricht einiges dafür, dass wir noch eine geraume Zeit im Weiter so mehr davon-Szenario verharren werden, bis sich das Jutta-Urpilainen-Szenariodurchsetzen wird. Manchmal kommt die Zukunft allerdings schneller als gedacht."






Dennis Gartman: Bankenrettung ist schon fast lächerlich

Via  International Business Times

"Der US-Investor Dennis Gartman kritisiert die Bankenrettung in Europa scharf: Genau jene Banken, die Staatsschulden gekauft haben, sollen jetzt von denselben Staaten gerettet werden. "

Markka

Suomen lienee vakavasti harkittava paluuta markkaan, joka päästettäisiin vapaasti kellumaan ja markkinat saisivat arvioida sen arvon.

Suomi ei kestä sitä,että joudumme takaajaksi ja maksumieheksi rahasummille jotka vastaavat 50-100 prosenttia valtion vuotuisesta budjetista.  Maksut kylläkin jakautuvat usealle vuodella.
Viimeinen tikki oli Brysselin tekemä vedätys Suomen takuiden osalta. Bryssel sekaantui Helsingin ja Ateenan keskenään tekemään sopimukseen.

Suomesta ollaan tekemässä välimerenmaiden sosiaalitoimistoa.

Eurosta irtaantuminen ei ole este pysyä Euroopan Unionissa, jossa on paljon maita europalueen ulkopuolella. Esimerkkeinä Ruotsi, Tanska, Englanti.

Kreikan kriisissä pyritään siirtämään USA:n, Saksan ja Ranskan pankkien luottoriskit mm. suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi.

Kyseessä on eränlainen vallankumous. Pankit ja rahoituslaitokset haluavat ottaa vallan kansallisvaltioilta.

Edessä on Suomen osalta uusi itsenäisyystaistelu. Suomen hallitus haluaa myydä valtion hernerokasta.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Geld aus dem Nichts…

Via  Denken fur die Freiheit  VIDEO

lauantai 1. lokakuuta 2011

Statiinihoidon hyödyt ja haitat


Atorvastatiini   statiini  


Lokakuu 2011
Pekka J Nykänen
Reumatologi
Yksityinen ammatinharjoittaja
(ajanvaraus p. 0503780970)


Statiinihoidon hyödyt ja haitat


Tässä artikkelissa pyrin selvittämään

  1. auttaako atorvastatiini sepelvaltimotautiin
  2. aiheuttaako atorvastatiini lihaskipuja
  3. voidaanko ubikinonilla estää tai vähentää atorvastatiinin aiheuttamia lihaskipuja
  4. sivuvaikutusten osalta tarkastelen myös muita statiineja


  1. Greippimehun vaikutus atorvastatiinin plasmapitoisuuteen



  1. Atorvastatiini ja lihaskudos
  1. Lihaskipujen esiintyvyys statiinihoidon yhteydessä
  2. Statiinin aiheuttama lihaskipu ilman kreatiinikinaasin nousua
  3. Statiinihoitoon liittyvien lihaskipujen luokittelu
  4. Statiinien aiheuttama rabdomyolyysi
  5. Atorvastatiinin laktonimuoto sekä hydroksyloituneet muodot ovat koholla potilailla, joille atorvastatiini aiheuttaa lihaskipuja
  6. Statiinin aiheuttamat muutokset lihaskudoksen rakenteessa
  7. Statiinin aiheuttaman myosiitin yhteydessä ilmenevä (18F)fluoro-2-deoksi-D-glukoosin kertyminen lihaksiin
  1. Statiinien aiheuttamat muutokset lihasten magneettikuvauksessa
  2. Atorvastatiinin aiheuttama myastenia gravis
  1. Statiinin aiheuttama kipu fyysisen rasituksen yhteydessä
  2. Simvastatiini aiheutti polymyosiitin
  3. Punainen riisi ja lihaskipu
  1. Atorvastatiini ja dermatomyosiitti
  2. Atorvastatiini ja SLE
  3. Allergia
  4. Statiinit ja iho
  5. Statiinit ja keuhkot
  6. Atorvastatiini, munuaiset ja virtsatiehyet
  7. Atorvastatiini ja suolisto
  8. Atorvastatiini ja maksa
  9. Statiinit ja raskaus
  10. Atorvastatiini ja hermosto


Referenssit