torstai 30. syyskuuta 2010
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
tiistai 28. syyskuuta 2010
maanantai 27. syyskuuta 2010
Googlen käännöskone
Mielestäni Googlen käntäjä on paras tarjolla olevista.
Sanoista voi kuulla ääntämisen ja käännökseen on lisätty runsas joukko vaihtoehtoisia käännöksiä.
Sanoista voi kuulla ääntämisen ja käännökseen on lisätty runsas joukko vaihtoehtoisia käännöksiä.
Pakkoruotsi
Ehkä pitäisi järjestää kansaäänestys pakkoruotsin opiskelun osalta.
Sen jälkeen voidaan keskustella muista asioista.
Keskustelu ruotsin opiskelusta on paisunut yli äyräiden.
Sen jälkeen voidaan keskustella muista asioista.
Keskustelu ruotsin opiskelusta on paisunut yli äyräiden.
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
European Day of Languages, 26 September 2010
Throughout Europe, 800 million Europeans represented in the Council of Europe's 47 member states are encouraged to learn more languages, at any age, in and out of school. Being convinced that linguistic diversity is a tool for achieving greater intercultural understanding and a key element in the rich cultural heritage of our continent, the Council of Europe promotes plurilingualism in the whole of Europe.
European Day of Languages
European Day of Languages
lauantai 25. syyskuuta 2010
Lääketieteelliset haamukirjoitukset
Haamukirjoituksessa artikkelin on kirjoittanut lääketehtaan palkkaama ulkopuolinen henkilö. Artikkelin pääkirjoittajaksi merkitään kuitenkin joku arvostusta nauttiva tutkija. Artikkeli pyritään sijoittamaan mahdollisimman arvostettuun tieteelliseen lehteen ja sen tarkoitus on olla eduksi ko. lääkkeen myynnin edistämisessä.
Aiheesta kirjoittivat:
PLoS Medicine
PLoS 7.9.2010
Kommenttini: Jos lääketehtaan lääketutkimuksiin osallistuu kymmeniä ja jopa satoja tutkijoita ympäri maapalloa, ei "haamukirjoittajan" käyttö ole ongelma, koska jonkun henkilön teksti pitää joka tapauksessa kirjoittaa. Kirjoituksen pääkirjoittajaksi valikoitu henkilö antaa arvovaltansa tämän artikkelin taakse todistaakseen sen oikeellisuuden.
Ongelmia syntyy, jos lääketehdas on väärentänyt tutkimustuloksia edistääkseen lääkkeen myyntiä ja salaa alkupreäisen tutkimusaineiston kriittiseltä tarkastelulta.
Via Bad Science
Aiheesta kirjoittivat:
PLoS Medicine
PLoS 7.9.2010
Kommenttini: Jos lääketehtaan lääketutkimuksiin osallistuu kymmeniä ja jopa satoja tutkijoita ympäri maapalloa, ei "haamukirjoittajan" käyttö ole ongelma, koska jonkun henkilön teksti pitää joka tapauksessa kirjoittaa. Kirjoituksen pääkirjoittajaksi valikoitu henkilö antaa arvovaltansa tämän artikkelin taakse todistaakseen sen oikeellisuuden.
Ongelmia syntyy, jos lääketehdas on väärentänyt tutkimustuloksia edistääkseen lääkkeen myyntiä ja salaa alkupreäisen tutkimusaineiston kriittiseltä tarkastelulta.
Via Bad Science
perjantai 24. syyskuuta 2010
Kittilässä 24.1.1887
Oulun ilmoituslehti
Kittilän Lapista tammikuun 24 p:nä 1887
Hiljalleen eleskelemme mekin täällä Lapin rajain sisällä asuvat. Aurinko, joka useat viikot on talviunestaan uinunut, alkaa taasen heristellä silmiänsä taivaan eteläisellä ranteella.
Eteenpäin sitä kuitenkin mennään täälläkin. Viime marrask. 15 p:nä päätettiin kuntakokouksessa pyytää kuvernöörin toimenpitoa siihen, että Hoffman'in rohtojen myynti täkäläisessä apteekissa saisi tapahtua ainoastaan lääkärin määräyksestä ja että hallitus maksaisi apteekkarille vuosittain siitä, sillä pienessä apteekkiliikkeessä tulisi sellainen kielto tuottamaan tuntuvan vahingon.
Ja koska apteekkioikeutta haettavaksi julistaessa ei ilmoitettu mitään rajoitusta rohtojen myöntämisessä täällä, enempi kuin muissakaan apteekeissa, niin olisi sula vääryys, jos Hoffman'in rohtojen myöntioikeus otettaisiin pois vastaavatta palkkiotta. Toiselta puolelta on se sekä tarpeellista että jokaisen kunnollisen seurakuntalaisen hartain toivo, että Hoffman'in rohtojen myönti kokonaan kiellettäisiin.
Nykyään on kuvernööri vaatinut piirilääkärin ja apteekkarin lausuntoa asiassa. Luultavasti ovat molemmat puolustaneet kunnan pyyntöä. Samassa kokouksessa päätettiin myöskin hakea vahvistusta Kittilän poliisijärjestyssäännölle. Niiden mukaan kielletään 10 markan sakon uhalla hevosella ajaminen juosten eli laukkaa Yli- ja Alakittilän kylän talojen välillä samoten ajaminen porolla, joka on talutettava, ja vaaditaan 5 markan sakon uhalla jokaista hevosella ja porolla ajajaa olemaan varustettu kuuluvalla kellolla eli tiuvulla markkina ja muina suurina kansan kokousaikoina.
Järjestyksen rikkominen pitää heti, eli ennen kuin hevosensa eli poronsa takaisin saapi, maksaa sakot. Markkinan ajaksi otetaan 4 salapoliisia viinan kuljettajia ja myöjiä valvomaan.
Viime markkinain toisena päivänä otti nimismies takavarikkoon 39 kannua viinaa, josta seurasi, että 2:na ja 3:na markkinap:nä oli paljon vähempi juopuneita kuin 1:nä markkinapäivänä.
Kittilän Lapista tammikuun 24 p:nä 1887
Hiljalleen eleskelemme mekin täällä Lapin rajain sisällä asuvat. Aurinko, joka useat viikot on talviunestaan uinunut, alkaa taasen heristellä silmiänsä taivaan eteläisellä ranteella.
Eteenpäin sitä kuitenkin mennään täälläkin. Viime marrask. 15 p:nä päätettiin kuntakokouksessa pyytää kuvernöörin toimenpitoa siihen, että Hoffman'in rohtojen myynti täkäläisessä apteekissa saisi tapahtua ainoastaan lääkärin määräyksestä ja että hallitus maksaisi apteekkarille vuosittain siitä, sillä pienessä apteekkiliikkeessä tulisi sellainen kielto tuottamaan tuntuvan vahingon.
Ja koska apteekkioikeutta haettavaksi julistaessa ei ilmoitettu mitään rajoitusta rohtojen myöntämisessä täällä, enempi kuin muissakaan apteekeissa, niin olisi sula vääryys, jos Hoffman'in rohtojen myöntioikeus otettaisiin pois vastaavatta palkkiotta. Toiselta puolelta on se sekä tarpeellista että jokaisen kunnollisen seurakuntalaisen hartain toivo, että Hoffman'in rohtojen myönti kokonaan kiellettäisiin.
Nykyään on kuvernööri vaatinut piirilääkärin ja apteekkarin lausuntoa asiassa. Luultavasti ovat molemmat puolustaneet kunnan pyyntöä. Samassa kokouksessa päätettiin myöskin hakea vahvistusta Kittilän poliisijärjestyssäännölle. Niiden mukaan kielletään 10 markan sakon uhalla hevosella ajaminen juosten eli laukkaa Yli- ja Alakittilän kylän talojen välillä samoten ajaminen porolla, joka on talutettava, ja vaaditaan 5 markan sakon uhalla jokaista hevosella ja porolla ajajaa olemaan varustettu kuuluvalla kellolla eli tiuvulla markkina ja muina suurina kansan kokousaikoina.
Järjestyksen rikkominen pitää heti, eli ennen kuin hevosensa eli poronsa takaisin saapi, maksaa sakot. Markkinan ajaksi otetaan 4 salapoliisia viinan kuljettajia ja myöjiä valvomaan.
Viime markkinain toisena päivänä otti nimismies takavarikkoon 39 kannua viinaa, josta seurasi, että 2:na ja 3:na markkinap:nä oli paljon vähempi juopuneita kuin 1:nä markkinapäivänä.
torstai 23. syyskuuta 2010
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
tiistai 21. syyskuuta 2010
Miksi Suomen valtio kouluttaa liikaa insinöörejä?
Taloussanomien mukaan Suomessa aloittaa insinöörin opinnot 8000-10000 nuorta ja vuosittain valmistuu 4000 uutta insinööriä. Siis opintonsa keskeyttää noin puolet.
Kommentti: Opetusministeri Virkkunen voisi paneutua insinöörikoulutuksen ylikapasiteettiin ja vetää asiasta johtopäätökset, jotka ovat seuraavat: Insinöörien koulutuspaikkoja on syytä vähentää 20-40 prosenttia.
Kommentti: Opetusministeri Virkkunen voisi paneutua insinöörikoulutuksen ylikapasiteettiin ja vetää asiasta johtopäätökset, jotka ovat seuraavat: Insinöörien koulutuspaikkoja on syytä vähentää 20-40 prosenttia.
Ruotsin vaalien tulokset
Tässä Frankfurter Allgemeinen taulukko Ruotsin eduskuntavaalien tuloksesta
Kommentti: Yle kertoi uutisissaan puolueesta nimeltä "Punavihreät", joka olisi saanut nin ja niin paljon äänistä. Yle ehkä halusi siten kaunistella Ruotsin sosialidemokraattien vaalitappiota, koska Ruotsin ympäristöpuolue vastaavasti sai vaalivoiton.
Kommentti: Yle kertoi uutisissaan puolueesta nimeltä "Punavihreät", joka olisi saanut nin ja niin paljon äänistä. Yle ehkä halusi siten kaunistella Ruotsin sosialidemokraattien vaalitappiota, koska Ruotsin ympäristöpuolue vastaavasti sai vaalivoiton.
maanantai 20. syyskuuta 2010
Paulaharju
Paulaharjun teoksia on luettavissa Internetissä PDF-tedostoina
Tässä muutamia:
Paulaharju: Lapin muisteluksia 1922
Paulaharju: Vanhaa Lappia ja peräpohjaa 1923
Paulaharju: Seitoja ja seidan palvontaa 1932
Tässä muutamia:
Paulaharju: Lapin muisteluksia 1922
Paulaharju: Vanhaa Lappia ja peräpohjaa 1923
Paulaharju: Seitoja ja seidan palvontaa 1932
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
lauantai 18. syyskuuta 2010
torstai 16. syyskuuta 2010
Merkillisiä paikkoja Kittilän pitäjässä
Oulun lehti 27.5.1885:
Merkillisiä paikkoja Kittilän pitäjästä
On, näetsen, Kittilässäkin merkillisiä paikkoja niinkuin Kellotapuli niminen vuoren osa Taalovaaran itä eli Ounasjoen puoleisesta päästä lähes 2 peninkulmaa Kittilän kirkolta. Se on noin 150 kyynärää korkea, melkeen pystysuora wuoren huippu, jota sanotaan ennen wanhaan erään lappalaisen Päiwiön laskeneen alas yhdellä suksella, pitäen päänsä päällä puukuppia täynnä kiehuvaa poron rasvaa, niin hyvin, ettei rasvtippaakaan tipahtanut yli laidan.
Mainitun Taalovaaran pohjoispuolella Ounasjoen likisyydessä löytyy vieläkin jäännöksiä muurin eli oikeastaan uunin perustuksista, josta huomaa siinä kerran olleen ihmisasunnon, vaikka nyt on jotenkin iso metsä kasvanut niin hyvin pihamaalle kuin pelloillekin (jos nimittäin peltoa koskaan lienee ollutkaan).
Tässä sanovat liki-asuvaiset ennen vanhaan asuneen Päiviöksi sanotun lappalaisen, joka myöskin oli aikoinaan ollut suuri noita eli tietäjä, ja joka oli ollut riidassa peurain päältä Inarissa asuvan Wuollitta lappalaisen kanssa.
Satu kertoo kerran Päiviön noituudella saaneen kaikki Inarin puolen peurat jättämään kotiseutunsa ja tulemaan mainitun Päiviö lappalaisen luo, uineen Ounasjoen poikki, ja sanoo niitä olleen niin paljon, että nytkin näytetään erästä kurua Taalovaaran rinteellä, jota myöten porot olivat kulkeneet ja sen kurun tehneetkin kävellessä ylöspäin.
Pahaksi onneksi oli kumminkin Inarilainen Wuollitta, Päiviön pojan huolettomuuden kautta päässyt yli joen ja niin saanut peurat takaisin palaamaan. Oli näetsen, Päiviö ukko väsyneenä pannut levähtämään jättäen poikansa vartioimaan. Kun peurat tulevat piti pojan pitää tarkka vaari, että ampuu viimeisen peuran, joka tulee joen yli, sillä viimeisen peuran sorkassa muka oli Inarilainen tuleva yli joen.
Mutta poika ei tätä huomannutkaan ja niin Inarilaine pääsi yli, jolloin Wuollitan ja Päiviön välillä syntyi kova ottelu, ja kun Wuollitta oli vahvempi ja isompi noita, niin sai peurat palaamaan Inariin ja siis jäi Kittilä vähemmille peuroille.
Toinen merkillinen paikka Kittilässä on Liittokumpu niminen pienoinen kangasmaa Kiistalan kylän ja Seurujärven välillä Lauttajärven vieressä, ei kaukana Inariin vievältä postitieltä. Paikka kuuluu saaneensa nimensä siitä, kuin ennen vanhaan, silloin kuin vielä majavia kosolta löytyi Lapinmaasta ja näiden pyynnistä kauvan kestäneen riidan perästä oli tehty semmoinen sovinto, että kaikki majavan pyynti Kittilän, Sodankylän ja Inarin pitäjien välillä olisi yhteinen ja piti sanottuin pitäjien pyyntimiesten sovittuinan päiviänä tulla yhteen mainitulle Liittokummulle, koska se siaitsi keskellä pyyntipaikkaa.
Kerran oli kumminkin kolme pyyntiseuran jäsenistä ollut poissa, nimittäin Inarin nimismies Morottaja ja Kittilän pitäjästä kaksi veljestä Heikki ja Erkki Ollila, joista toinen asui Ollilassa kirkonkylässä nykyisessä pappilassa ja toinen Vennajärven tilalla. Viimein kumminkin saapuivat Ollilan veljekset Liittokummulle, Erkillä kääre vasemmassa jalassa, jota tarkastellessa huomattiin haavan siinä olevan niinkuin pyssyn luodista saadun. Tätä oudosteltiin ja kuin ei Morottajaa ollenkaan kuulu, tulivat Morottajan pojat, jotka myös olivat saapuvilla, levottomiksi ja kuin joku joukosta vielä oli lausunut hyvää mieltään siitä, jos Morottaja olisi tapettu, hän kuin, näet, oli ilkeä ja riitainen mies, lähtivät pojat isäänsä hakemaan ja löysivätkin viimein upotettuna jokeen, sekä koiran kiven alta, pyssyn ja keihän myöskin. Morottajan neuvosta tuli kyllä epäluulo Ollilan veljesten päälle ja epäluulon alaisena miesmurhasta eivät saaneet herran ehtollisesta nauttia seurakunnan kanssa.
On puheitten mukaan tullut kuitenkin ilmi, että Morottajan murha olisi tapahtunut seuraavalla lailla:
Ollilan veljekset olivat menneet majavanpyyntiretkellään Inarin puolelle sovinnon mukaisesti; pyyntö paikalle saavuttuaan olivat jättäneet ruokatavaransa ja muuta mitä olivat saaliiksi saaneet , jotka Morottaja löydettyään oli ottanut takavarikkoon.
Mutta kuin Ollilan veljekset, tultuansa asennolleen, näkivät tavaran viedyksi, lähtivät he, jälkiä seuraten, varasta takaa-ajamaan, jonka sittemmin saavuttivatkin; Morottaja, nähtyänsä veljekset, ampui ja osasi Erkkiä jalkaan, jonka perästä Heikki karkasi Morottajan päällee, riisuakseen häneltä aseet pois, vain ennenkuin ehti mitään tehdä, juoksi Erkki niinkuin haavotettu karhu ja työnsi keihäänsä Morottajan selkään, jolloin Heikki kuuluu sanoneen: älä tuota s----naa tapa." Tästä tapauksesta ja kun Erkin jalka oli pahasti haavoitettu, niin että Heikin oli pitänyt häntä kantaa ja pulkalla vetää, tuli veljesten myöhästys ja Morottajan poissaolo.
Sen pituinen se.
Merkillisiä paikkoja Kittilän pitäjästä
On, näetsen, Kittilässäkin merkillisiä paikkoja niinkuin Kellotapuli niminen vuoren osa Taalovaaran itä eli Ounasjoen puoleisesta päästä lähes 2 peninkulmaa Kittilän kirkolta. Se on noin 150 kyynärää korkea, melkeen pystysuora wuoren huippu, jota sanotaan ennen wanhaan erään lappalaisen Päiwiön laskeneen alas yhdellä suksella, pitäen päänsä päällä puukuppia täynnä kiehuvaa poron rasvaa, niin hyvin, ettei rasvtippaakaan tipahtanut yli laidan.
Mainitun Taalovaaran pohjoispuolella Ounasjoen likisyydessä löytyy vieläkin jäännöksiä muurin eli oikeastaan uunin perustuksista, josta huomaa siinä kerran olleen ihmisasunnon, vaikka nyt on jotenkin iso metsä kasvanut niin hyvin pihamaalle kuin pelloillekin (jos nimittäin peltoa koskaan lienee ollutkaan).
Tässä sanovat liki-asuvaiset ennen vanhaan asuneen Päiviöksi sanotun lappalaisen, joka myöskin oli aikoinaan ollut suuri noita eli tietäjä, ja joka oli ollut riidassa peurain päältä Inarissa asuvan Wuollitta lappalaisen kanssa.
Satu kertoo kerran Päiviön noituudella saaneen kaikki Inarin puolen peurat jättämään kotiseutunsa ja tulemaan mainitun Päiviö lappalaisen luo, uineen Ounasjoen poikki, ja sanoo niitä olleen niin paljon, että nytkin näytetään erästä kurua Taalovaaran rinteellä, jota myöten porot olivat kulkeneet ja sen kurun tehneetkin kävellessä ylöspäin.
Pahaksi onneksi oli kumminkin Inarilainen Wuollitta, Päiviön pojan huolettomuuden kautta päässyt yli joen ja niin saanut peurat takaisin palaamaan. Oli näetsen, Päiviö ukko väsyneenä pannut levähtämään jättäen poikansa vartioimaan. Kun peurat tulevat piti pojan pitää tarkka vaari, että ampuu viimeisen peuran, joka tulee joen yli, sillä viimeisen peuran sorkassa muka oli Inarilainen tuleva yli joen.
Mutta poika ei tätä huomannutkaan ja niin Inarilaine pääsi yli, jolloin Wuollitan ja Päiviön välillä syntyi kova ottelu, ja kun Wuollitta oli vahvempi ja isompi noita, niin sai peurat palaamaan Inariin ja siis jäi Kittilä vähemmille peuroille.
Toinen merkillinen paikka Kittilässä on Liittokumpu niminen pienoinen kangasmaa Kiistalan kylän ja Seurujärven välillä Lauttajärven vieressä, ei kaukana Inariin vievältä postitieltä. Paikka kuuluu saaneensa nimensä siitä, kuin ennen vanhaan, silloin kuin vielä majavia kosolta löytyi Lapinmaasta ja näiden pyynnistä kauvan kestäneen riidan perästä oli tehty semmoinen sovinto, että kaikki majavan pyynti Kittilän, Sodankylän ja Inarin pitäjien välillä olisi yhteinen ja piti sanottuin pitäjien pyyntimiesten sovittuinan päiviänä tulla yhteen mainitulle Liittokummulle, koska se siaitsi keskellä pyyntipaikkaa.
Kerran oli kumminkin kolme pyyntiseuran jäsenistä ollut poissa, nimittäin Inarin nimismies Morottaja ja Kittilän pitäjästä kaksi veljestä Heikki ja Erkki Ollila, joista toinen asui Ollilassa kirkonkylässä nykyisessä pappilassa ja toinen Vennajärven tilalla. Viimein kumminkin saapuivat Ollilan veljekset Liittokummulle, Erkillä kääre vasemmassa jalassa, jota tarkastellessa huomattiin haavan siinä olevan niinkuin pyssyn luodista saadun. Tätä oudosteltiin ja kuin ei Morottajaa ollenkaan kuulu, tulivat Morottajan pojat, jotka myös olivat saapuvilla, levottomiksi ja kuin joku joukosta vielä oli lausunut hyvää mieltään siitä, jos Morottaja olisi tapettu, hän kuin, näet, oli ilkeä ja riitainen mies, lähtivät pojat isäänsä hakemaan ja löysivätkin viimein upotettuna jokeen, sekä koiran kiven alta, pyssyn ja keihän myöskin. Morottajan neuvosta tuli kyllä epäluulo Ollilan veljesten päälle ja epäluulon alaisena miesmurhasta eivät saaneet herran ehtollisesta nauttia seurakunnan kanssa.
On puheitten mukaan tullut kuitenkin ilmi, että Morottajan murha olisi tapahtunut seuraavalla lailla:
Ollilan veljekset olivat menneet majavanpyyntiretkellään Inarin puolelle sovinnon mukaisesti; pyyntö paikalle saavuttuaan olivat jättäneet ruokatavaransa ja muuta mitä olivat saaliiksi saaneet , jotka Morottaja löydettyään oli ottanut takavarikkoon.
Mutta kuin Ollilan veljekset, tultuansa asennolleen, näkivät tavaran viedyksi, lähtivät he, jälkiä seuraten, varasta takaa-ajamaan, jonka sittemmin saavuttivatkin; Morottaja, nähtyänsä veljekset, ampui ja osasi Erkkiä jalkaan, jonka perästä Heikki karkasi Morottajan päällee, riisuakseen häneltä aseet pois, vain ennenkuin ehti mitään tehdä, juoksi Erkki niinkuin haavotettu karhu ja työnsi keihäänsä Morottajan selkään, jolloin Heikki kuuluu sanoneen: älä tuota s----naa tapa." Tästä tapauksesta ja kun Erkin jalka oli pahasti haavoitettu, niin että Heikin oli pitänyt häntä kantaa ja pulkalla vetää, tuli veljesten myöhästys ja Morottajan poissaolo.
Sen pituinen se.
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
maanantai 13. syyskuuta 2010
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
lauantai 11. syyskuuta 2010
Kirkkonummen ja Espoon reumapotilaiden hoito
Kirkkonummen sanomissa oli 26.8.2010 seuraava kirjoitus:
Reumapotilaalle oikeus hyvään hoitoon !
Kirkkonummi irtisanoi sopimuksen HYRTin kanssa
Reumapotilaat jätetään Kirkkonummellakin tuuliajolle! Ihmettelemme kunnan halua irtisanoa reumapotilaiden hyvä hoitosuhde Helsingin Ympäristön Reumatoimisto-HYRTin kanssa. Perusteita sopimuksen irtisanomiselle tai uusille hoitosuunnitelmille ei esitetty perusturvalautakunnan kokouksessa 2.8. ja seuraavassa kokouksessa, 18.8. sopimus irtisanottiin ilman perusteluja äänestyksessa Kalervo Kumpulaisen esittäessä jatkamista.
Kirkkonummella on ollut sopimus reumatoimiston (HYRT) kanssa erikoislääkäritasoisesta palvelusta tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiville potilaille. HYRT on reumaliiton ylläpitämä poliklinikka, joka tuottaa palveluita sopimuskuntien asukkaille. Aiemmin niitä oli 10, mutta laman myötä lukumäärä on laskenut neljään: Kauniainen, Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Tuusula. Espoo lopetti palveluiden ostamisen vuoden 2010 alussa. Sopimuskuntien vähetessä toiminnan kannattavuus luonnollisesti vaarantuu.
HYRT:n poliklinikalle asiakkaat ovat voineet hakeutua ilman lähetettä. Kirkkonummelaiset ovat tehneet sinne noin 90 käyntiä/vuosi. Asiakkaat maksavat 22 € käyntimaksun ja kunnat loput, n. 130 €/käynti. Vuosittainen kustannus Kirkkonummelle on ollut n. 12.000 €. Taloudelliset vaikutukset lienevät olemattomia, sillä tämä erikoistason hoito potilaille on kuitenkin jostakin etsittävä.
Reuma on sairaus, jonka hoito edellyttää aina erikoislääkäritason hoitoa. Lääkärin on kyettävä tarkastelemaan potilasta kokonaisuutena ja olemaan perillä monenlaisista hoitomenetelmistä. Reuma vaatii usein myös nopeaa kivunhoitoa tai nivelpistoksia, jotta pehemmilta tuhoilta vältyttäisiin. Tätä hoitoa ei pysty perusterveydenhoito tuottamaan.
Korkeatasoinen ja asiantunteva hoito on suoraa säästöä kunnan vammais- ja pitkäaikaissairauksien hoitokuluihin.
Reumapotilaskin voi tehdä työtä ja olla tuottava! Hyvään hoitoon ja luottamukselliseen potilassuhteeseen kannattaa panostaa ja reumapotilaankin työkykyä ylläpitää mahdollisimman pitkään. Monelle potilaalle työ ja tekeminen on elinehto, tuskin kukaan haluaa vapaaehtoisesti sairastaa. Elämän mielekkyys tulee aktiivisen osallistumisen kautta.
On erittäin outo tilanne, että sopimus lakkautetaan, vaikka mitään korvaavaa ei ole etsitty tilalle! Jos potilaaat kokevat joutuvansa heitteille, hoitoon ei ehkä enää hakkeuduta aktiiviseti, sairaus pahenee ja sairauspoissaolot, yhteiskunnan ja työnantajien kustannukset lisääntyvät.
Jos nykyinen sopimus ei tyydytä kuntaa, siitä voi neuvotella uudelleen. Reumapotilaiden hoitoa ei saa ajaa alas! Nyt heille ei ole annettu minkäänlaista tietoa, mistä he jatkossa saavat tätä korkeatasoista erikoislääkäriosaamista.
Espoossa terveyspalveluiden virkamiehet antoivat liian hyvän kuvan Espoon ja Jorvin mahdollisuuksista hoitaa reumaatikot, kun HYRT:n ja Espoon sopimus päätettiin lopettaa. Se oli selvä virhe, jota Kirkkonummen ei olisi kannattanut tehdä, vaan ottaa asiassa aikalisä ja seurata, miten siellä saadaan reumaatikkojen hoitoasiat ensin kuntoon.
Reumapotilailla on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa ajoissa oman hoitonsa toteutumiseen. Avoimuudella ja rehellisyydellä saavutetaan tässäkin asiassa parempia tuloksia.
Jaana Andersin
varavaltuutettu
Kirkkonummi
Eeva Rehnström
pj. Kirkkonummen seudun TULES-Kyrkslättnejdens Reumaförening r.y.
Marja-Liisa Rinnekangas
Clostridium difficile-vertaistuki
Kirkkonummi
Johanna Värmälä
sosiaali- ja terveyslautuakunnan pj. valtuutettu
Espoo
Bloginpitäjän kommentti:
Sekä Reumasäätiön sairaalan tuhoaminen sekä nyt Helsingin Ympäristön reumatoimiston lopettaminen kuvastavat oikeistolaista Kokoomuksen ideologiaa, joka kylmästi karsii kustannuksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Kehoitan äänestäjiä vetämään johtopäätöksensä seuraavissa vaaleissa. Olisi kummallista, että esimerkiksi Espoon Kokoomus nauttii seuraavissa vaaleissa espoolaisten reumapotilaiden ja heidän omaistensa luottamusta. Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä oli vuonna 2009 pääinkvisiittori, kun Espoo sanoutua irti Helsingin ympäristön reumatoimistosta.
Reumapotilaalle oikeus hyvään hoitoon !
Kirkkonummi irtisanoi sopimuksen HYRTin kanssa
Reumapotilaat jätetään Kirkkonummellakin tuuliajolle! Ihmettelemme kunnan halua irtisanoa reumapotilaiden hyvä hoitosuhde Helsingin Ympäristön Reumatoimisto-HYRTin kanssa. Perusteita sopimuksen irtisanomiselle tai uusille hoitosuunnitelmille ei esitetty perusturvalautakunnan kokouksessa 2.8. ja seuraavassa kokouksessa, 18.8. sopimus irtisanottiin ilman perusteluja äänestyksessa Kalervo Kumpulaisen esittäessä jatkamista.
Kirkkonummella on ollut sopimus reumatoimiston (HYRT) kanssa erikoislääkäritasoisesta palvelusta tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiville potilaille. HYRT on reumaliiton ylläpitämä poliklinikka, joka tuottaa palveluita sopimuskuntien asukkaille. Aiemmin niitä oli 10, mutta laman myötä lukumäärä on laskenut neljään: Kauniainen, Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Tuusula. Espoo lopetti palveluiden ostamisen vuoden 2010 alussa. Sopimuskuntien vähetessä toiminnan kannattavuus luonnollisesti vaarantuu.
HYRT:n poliklinikalle asiakkaat ovat voineet hakeutua ilman lähetettä. Kirkkonummelaiset ovat tehneet sinne noin 90 käyntiä/vuosi. Asiakkaat maksavat 22 € käyntimaksun ja kunnat loput, n. 130 €/käynti. Vuosittainen kustannus Kirkkonummelle on ollut n. 12.000 €. Taloudelliset vaikutukset lienevät olemattomia, sillä tämä erikoistason hoito potilaille on kuitenkin jostakin etsittävä.
Reuma on sairaus, jonka hoito edellyttää aina erikoislääkäritason hoitoa. Lääkärin on kyettävä tarkastelemaan potilasta kokonaisuutena ja olemaan perillä monenlaisista hoitomenetelmistä. Reuma vaatii usein myös nopeaa kivunhoitoa tai nivelpistoksia, jotta pehemmilta tuhoilta vältyttäisiin. Tätä hoitoa ei pysty perusterveydenhoito tuottamaan.
Korkeatasoinen ja asiantunteva hoito on suoraa säästöä kunnan vammais- ja pitkäaikaissairauksien hoitokuluihin.
Reumapotilaskin voi tehdä työtä ja olla tuottava! Hyvään hoitoon ja luottamukselliseen potilassuhteeseen kannattaa panostaa ja reumapotilaankin työkykyä ylläpitää mahdollisimman pitkään. Monelle potilaalle työ ja tekeminen on elinehto, tuskin kukaan haluaa vapaaehtoisesti sairastaa. Elämän mielekkyys tulee aktiivisen osallistumisen kautta.
On erittäin outo tilanne, että sopimus lakkautetaan, vaikka mitään korvaavaa ei ole etsitty tilalle! Jos potilaaat kokevat joutuvansa heitteille, hoitoon ei ehkä enää hakkeuduta aktiiviseti, sairaus pahenee ja sairauspoissaolot, yhteiskunnan ja työnantajien kustannukset lisääntyvät.
Jos nykyinen sopimus ei tyydytä kuntaa, siitä voi neuvotella uudelleen. Reumapotilaiden hoitoa ei saa ajaa alas! Nyt heille ei ole annettu minkäänlaista tietoa, mistä he jatkossa saavat tätä korkeatasoista erikoislääkäriosaamista.
Espoossa terveyspalveluiden virkamiehet antoivat liian hyvän kuvan Espoon ja Jorvin mahdollisuuksista hoitaa reumaatikot, kun HYRT:n ja Espoon sopimus päätettiin lopettaa. Se oli selvä virhe, jota Kirkkonummen ei olisi kannattanut tehdä, vaan ottaa asiassa aikalisä ja seurata, miten siellä saadaan reumaatikkojen hoitoasiat ensin kuntoon.
Reumapotilailla on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa ajoissa oman hoitonsa toteutumiseen. Avoimuudella ja rehellisyydellä saavutetaan tässäkin asiassa parempia tuloksia.
Jaana Andersin
varavaltuutettu
Kirkkonummi
Eeva Rehnström
pj. Kirkkonummen seudun TULES-Kyrkslättnejdens Reumaförening r.y.
Marja-Liisa Rinnekangas
Clostridium difficile-vertaistuki
Kirkkonummi
Johanna Värmälä
sosiaali- ja terveyslautuakunnan pj. valtuutettu
Espoo
Bloginpitäjän kommentti:
Sekä Reumasäätiön sairaalan tuhoaminen sekä nyt Helsingin Ympäristön reumatoimiston lopettaminen kuvastavat oikeistolaista Kokoomuksen ideologiaa, joka kylmästi karsii kustannuksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Kehoitan äänestäjiä vetämään johtopäätöksensä seuraavissa vaaleissa. Olisi kummallista, että esimerkiksi Espoon Kokoomus nauttii seuraavissa vaaleissa espoolaisten reumapotilaiden ja heidän omaistensa luottamusta. Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä oli vuonna 2009 pääinkvisiittori, kun Espoo sanoutua irti Helsingin ympäristön reumatoimistosta.
perjantai 10. syyskuuta 2010
torstai 9. syyskuuta 2010
keskiviikko 8. syyskuuta 2010
sunnuntai 5. syyskuuta 2010
Stalins Befehl zum Massaker an polnischen Soldaten in Katyn.
Via E Pluribus Unum
Kommentti: Stalin allekirjoitti määräyksen Katynin teloituksista 5.3.1940 ja 8.-10.3.1940 pääministeri Risto Rytin johtama valtuuskunta hyväksyi rauhanehdot Moskovassa ja Talvisota päättyi 13.3.1940.
Kommentti: Stalin allekirjoitti määräyksen Katynin teloituksista 5.3.1940 ja 8.-10.3.1940 pääministeri Risto Rytin johtama valtuuskunta hyväksyi rauhanehdot Moskovassa ja Talvisota päättyi 13.3.1940.
lauantai 4. syyskuuta 2010
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
WHY RUSSIA MATTERS
BY JAMES F. COLLINS, MATTHEW ROJANSKY
1. Russia's nukes are still an existential threat.
2. Russia is a swing vote on the international stage.
3. Russia is big.
4. Russia's environment matters.
5. Russia is rich.
6. One word: energy.
7. Russia is a staunch ally in the war on terror (and other scourges).
8. The roads to Tehran and Pyongyang go through Moscow.
9. Russia can be a peacemaker.
10. Russians buy U.S. goods.
1. Russia's nukes are still an existential threat.
2. Russia is a swing vote on the international stage.
3. Russia is big.
4. Russia's environment matters.
5. Russia is rich.
6. One word: energy.
7. Russia is a staunch ally in the war on terror (and other scourges).
8. The roads to Tehran and Pyongyang go through Moscow.
9. Russia can be a peacemaker.
10. Russians buy U.S. goods.