Kokoomus
Kokoomus ymmärtää välimerenmaiden työläisiä ja on lähettänyt välimerenmaihin miljardeja euroja ja taannut niiden lainoja yli kymmenellä miljardilla.
Suomen työläisistä Kokoomus ei tykkää eikä erityisesti sairastuneista työläisistä kun se haluaa poistaa työntekijöiltä palkan ensimmäiseltä sairastumispäivältä.
Kokoomus viestittää selvällä kielellä olevansa työnantajien puolue.
Suomen työläisistä Kokoomus ei tykkää eikä erityisesti sairastuneista työläisistä kun se haluaa poistaa työntekijöiltä palkan ensimmäiseltä sairastumispäivältä.
Kokoomus viestittää selvällä kielellä olevansa työnantajien puolue.
Suomen lääkäritiheys
Helsingin Sanomat väittää Suomessa olevan lääkäripulan.
Oheisen OECD:n tilaston mukaan vuonna 2009 oli Suomessa 3.3 lääkäriä tuhatta asukasta kohden kun OECD-maissa luku oli keskimäärin 3.1
Alapuolella olevassa taulukossa ovat Suomen 65-vuotiaiden naisten
jäljellä olevien elinvuosien määrä vuonna 2010.
Suomen luku oli 21.5 vuotta kun vastaava luku Ruotsissa on 21.1,
Saksassa 20.9 Norjassa 21.2 Sveitsissä 22.5 .
Myös Suomen miesten jäljellä olevien elinvuosien määrä 65-vuoden jälkeen
on hiukan OECD:n keskiarvon yläpuolella. Katso alapuolella oleva taulukko
Alapuolella olevassa taulukossa on valtion ja kuntien menot terveyden-
huoltoon bruttokansatuotteesta.
Alapuolella olevassa talukossa ovat eri maiden terveydenhuollon menot
USA:n dollareina laskettuna asukasta kohden. Suomen meno 3251 dollaria/asukas
alittaa monien vertailumaiden menot.
Johtopäätös: Vale, emävale, Helsingin Sanomat
Oheisen OECD:n tilaston mukaan vuonna 2009 oli Suomessa 3.3 lääkäriä tuhatta asukasta kohden kun OECD-maissa luku oli keskimäärin 3.1
Alapuolella olevassa taulukossa ovat Suomen 65-vuotiaiden naisten
jäljellä olevien elinvuosien määrä vuonna 2010.
Suomen luku oli 21.5 vuotta kun vastaava luku Ruotsissa on 21.1,
Saksassa 20.9 Norjassa 21.2 Sveitsissä 22.5 .
Myös Suomen miesten jäljellä olevien elinvuosien määrä 65-vuoden jälkeen
on hiukan OECD:n keskiarvon yläpuolella. Katso alapuolella oleva taulukko
Alapuolella olevassa taulukossa on valtion ja kuntien menot terveyden-
huoltoon bruttokansatuotteesta.
Alapuolella olevassa talukossa ovat eri maiden terveydenhuollon menot
USA:n dollareina laskettuna asukasta kohden. Suomen meno 3251 dollaria/asukas
alittaa monien vertailumaiden menot.
Johtopäätös: Vale, emävale, Helsingin Sanomat
lauantai 29. syyskuuta 2012
perjantai 28. syyskuuta 2012
Muinaismuistoja Lapinmaalta Kittilästä
Jatuleista eli peikoista
Wanhat tiesit puhua joitaki tapauksia peikoista. Se sanoit niitten olleen mahottoman suuria, karvaiset iholtaan ja kauhistavan rumat ja hirveät. Net saatoit muuttaa haamuaan, mutta ei aivan näkymättömäksi saattaneet itseään tehdä. Ihmistä pelkäsit niin että harvoin sattui ihminen semmoista näkemään, vaan jos joskus kuultiin metsässä peikon viheltävän ja ihminen uskalsi viheltää vastaan, niin se oli paikalla hänen tykönään. Niin kerrottin eräästä lappalaisesta "Tuonga-äijästä" joka asui Kiistalasta Inaria kohti, seuraava seikka. Sillä kairalla oli peikko, joka piti vihaa ukolle. Tuonga-äijä kulki kerran metsässä keihäs kädessä, kuuli vihellyksen ja vihelsi vastaan. Silloin oli peikko tykönä ja sanoi:"sinäkö se olet Tuonga äijä?" Toinen vastasi: en, mutta kyllä mie tunnen sen. "No tiedätkö sinä Tuonga-äijän kotaa?" Tiedän kyllä. "No lähde oppaaksi, minulla olis asiaa sille." "Lähden kyllä, mutta Tuonga-äijä ei sais minua nähä, sen vuoksi pitää mennä salaa." Niin lähit. Tuonga-äijä tiesi likitienoilla seinäkallion kurun Luolikkovaarassa, ja meni lähelle sitä kallion syrjää. Siellä kurun pohjassa oli sula lähde joka pakkasella höyrys; sanoo hiljaan peikolle ja viitaa kädellään:"ka tuolta nousee savu, siellä on Tuonga-äijän kota, kurkistapa sinne."Peikko menee kallion syrjälle ja kurkistaa sinne, silloin Tuonga-äijä pisti keihäällä takaa; peikko syöksyi kallion syrjältä alas katsahti jälkiinsä ja sanoi mennessään: sinäpä se olitki Tuonga; ja niin meni kolon pohjaan kuolleeksi. Tämän peikon akka oli sitte kuultu itkevän ukkoaan Sierrumaselässä (itkemäselkä). Se on kumma asia kuin noidat ovat ovat hätyyttäneet niitä peikkoja noitakonsteillaan. Vanhat täällä kutsuit niitä lihapiruksi ja sanoit niitten olevan puoli pirua ja puoli ihmistä, mutta hyvin tyhmiä.
Tepaston kylän tienoilla oli kerran asunut yksi peikko joka oli pitänyt kanssakäymistä yhden talon emännän kanssa. Niin syntyi lapsi, mutta kun se oli karvainen ja kolo, niin vaimo ei uskaltanut sitä ihmisille näyttää, vaan antoi sen peikolle itselle hoitaa. Mutta kuin vaimon mies sai tietää sen että peikko talossa kulkee, alkoi hän vahata että sais ampua. Peikolla tuli pelko;kuin mies oli poissa kotoa, tuli peikko ja lykkäs lapsen lanta-ikkunasta sompion kanssa pirttiin (lappalainen kuljettaa lasta sompsion sisällä), ja sanoi vamolle: tuossa on Kirstiina kiipparis ja kaapparis, ja niin meni eikä enempi käynyt. Lapsi jäi äitinsä haltuun ja kasos täydeksi mieheksi ja oli niinkuin muutkin. Ihmiset on vieläki sitä sukua.Lapsena olin kerta Nilivaaran talossa; siinä kävi vieras, jota sanottiin Niku-äijäksi. Kuin vieras meni, sanoi talon mummo; se oli peikon sukua, se äijä. Ukko oliki iso kooltaan ja kolo näöltään. Mummo sen tiesi räknätä tarkalleen että mones polviko se oli itsestä peikosta, mutta mie en saata sitä muistaa.
Sanottiin kerta heinänteko-aikana kuin väki oli niityllä, yhden peikon käyneen eräässä talossa Kaukosen kylässä ja syöneen kaikki fiilipytyt tyhjäksi ja vielä muutaki ruokaa, ja sitä ei olisi arvattu peikon työksi, mutta kuin oli tarhan kantanut täyteen suuria puita juurakoineen ja oksineen, niin siitä nähtiin ettei se ole muiden työtä. Se arveltiin olevan sama jatuli, joka Tepastosta lähti.
Jatulin tarhoista ei ole täällä mitään tietoa. Lieneekö syynä se kuin täällä on maanlaatu niin kivinen ja luolikko, ettei siinä yksinkertainen ihminen käsitä jotaki pienempää, kuin on metsittynyt maa ja kasonnut vahvaa sammalta.
Wanhat pelkäsit vihellystä, net sanoivat jatulin kuulevan. Lapsetki varottiin niin lujasti ettei vahingossakaan saanut viheltää. Jos lapsi itki, niin sanottiin: " ätä itke, pikkuseni, peikko tulee" Se näkyy selvään että jatulia on ollut olemassa. Kuin pyssyt ovat tulleet käytäntöön, niin jatulit ovat kadonneet kokonaan tietämättömiin; Lieneekö net paenneet johonki ihmisiltä asumattomaan maansoppeen vaiko hävinneet kokonaan pois. Joutsiki on ollut heillä peljättävä, ja pyssyä net on kokonaan kammonneet.
By 11.09.1880 Pohjois-Suomi nro. 72 sivu 2
Wanhat tiesit puhua joitaki tapauksia peikoista. Se sanoit niitten olleen mahottoman suuria, karvaiset iholtaan ja kauhistavan rumat ja hirveät. Net saatoit muuttaa haamuaan, mutta ei aivan näkymättömäksi saattaneet itseään tehdä. Ihmistä pelkäsit niin että harvoin sattui ihminen semmoista näkemään, vaan jos joskus kuultiin metsässä peikon viheltävän ja ihminen uskalsi viheltää vastaan, niin se oli paikalla hänen tykönään. Niin kerrottin eräästä lappalaisesta "Tuonga-äijästä" joka asui Kiistalasta Inaria kohti, seuraava seikka. Sillä kairalla oli peikko, joka piti vihaa ukolle. Tuonga-äijä kulki kerran metsässä keihäs kädessä, kuuli vihellyksen ja vihelsi vastaan. Silloin oli peikko tykönä ja sanoi:"sinäkö se olet Tuonga äijä?" Toinen vastasi: en, mutta kyllä mie tunnen sen. "No tiedätkö sinä Tuonga-äijän kotaa?" Tiedän kyllä. "No lähde oppaaksi, minulla olis asiaa sille." "Lähden kyllä, mutta Tuonga-äijä ei sais minua nähä, sen vuoksi pitää mennä salaa." Niin lähit. Tuonga-äijä tiesi likitienoilla seinäkallion kurun Luolikkovaarassa, ja meni lähelle sitä kallion syrjää. Siellä kurun pohjassa oli sula lähde joka pakkasella höyrys; sanoo hiljaan peikolle ja viitaa kädellään:"ka tuolta nousee savu, siellä on Tuonga-äijän kota, kurkistapa sinne."Peikko menee kallion syrjälle ja kurkistaa sinne, silloin Tuonga-äijä pisti keihäällä takaa; peikko syöksyi kallion syrjältä alas katsahti jälkiinsä ja sanoi mennessään: sinäpä se olitki Tuonga; ja niin meni kolon pohjaan kuolleeksi. Tämän peikon akka oli sitte kuultu itkevän ukkoaan Sierrumaselässä (itkemäselkä). Se on kumma asia kuin noidat ovat ovat hätyyttäneet niitä peikkoja noitakonsteillaan. Vanhat täällä kutsuit niitä lihapiruksi ja sanoit niitten olevan puoli pirua ja puoli ihmistä, mutta hyvin tyhmiä.
Tepaston kylän tienoilla oli kerran asunut yksi peikko joka oli pitänyt kanssakäymistä yhden talon emännän kanssa. Niin syntyi lapsi, mutta kun se oli karvainen ja kolo, niin vaimo ei uskaltanut sitä ihmisille näyttää, vaan antoi sen peikolle itselle hoitaa. Mutta kuin vaimon mies sai tietää sen että peikko talossa kulkee, alkoi hän vahata että sais ampua. Peikolla tuli pelko;kuin mies oli poissa kotoa, tuli peikko ja lykkäs lapsen lanta-ikkunasta sompion kanssa pirttiin (lappalainen kuljettaa lasta sompsion sisällä), ja sanoi vamolle: tuossa on Kirstiina kiipparis ja kaapparis, ja niin meni eikä enempi käynyt. Lapsi jäi äitinsä haltuun ja kasos täydeksi mieheksi ja oli niinkuin muutkin. Ihmiset on vieläki sitä sukua.Lapsena olin kerta Nilivaaran talossa; siinä kävi vieras, jota sanottiin Niku-äijäksi. Kuin vieras meni, sanoi talon mummo; se oli peikon sukua, se äijä. Ukko oliki iso kooltaan ja kolo näöltään. Mummo sen tiesi räknätä tarkalleen että mones polviko se oli itsestä peikosta, mutta mie en saata sitä muistaa.
Sanottiin kerta heinänteko-aikana kuin väki oli niityllä, yhden peikon käyneen eräässä talossa Kaukosen kylässä ja syöneen kaikki fiilipytyt tyhjäksi ja vielä muutaki ruokaa, ja sitä ei olisi arvattu peikon työksi, mutta kuin oli tarhan kantanut täyteen suuria puita juurakoineen ja oksineen, niin siitä nähtiin ettei se ole muiden työtä. Se arveltiin olevan sama jatuli, joka Tepastosta lähti.
Jatulin tarhoista ei ole täällä mitään tietoa. Lieneekö syynä se kuin täällä on maanlaatu niin kivinen ja luolikko, ettei siinä yksinkertainen ihminen käsitä jotaki pienempää, kuin on metsittynyt maa ja kasonnut vahvaa sammalta.
Wanhat pelkäsit vihellystä, net sanoivat jatulin kuulevan. Lapsetki varottiin niin lujasti ettei vahingossakaan saanut viheltää. Jos lapsi itki, niin sanottiin: " ätä itke, pikkuseni, peikko tulee" Se näkyy selvään että jatulia on ollut olemassa. Kuin pyssyt ovat tulleet käytäntöön, niin jatulit ovat kadonneet kokonaan tietämättömiin; Lieneekö net paenneet johonki ihmisiltä asumattomaan maansoppeen vaiko hävinneet kokonaan pois. Joutsiki on ollut heillä peljättävä, ja pyssyä net on kokonaan kammonneet.
By 11.09.1880 Pohjois-Suomi nro. 72 sivu 2
torstai 27. syyskuuta 2012
Musiikkiradio
Laita haluttu aihe hakukohtaan. Tämän jälkeen koneelta saa kuulla aiheeseen liittyviä musiikkiesityksiä jatkuvana virtana.
Via Digital Inspiration
Via Digital Inspiration
Liikanen Ylelle: Suomen Pankki kestäisi Espanja-tappiot
Via Taloussanomat
Kommentti:
Varmaan joukkuepelaaja Liikanen ja Suomen Pankki kestävät mutta kestävätkö suomalaiset veronmaksajat ?
Nyt on osalta eläkeläisistä kovennettu verotusta Liikasen puoluetoveri Urpilaisen toimesta. Se on alkusoittoa tuleville veronkorotuksille, joilla jatkossa Suomi maksaa rahalliset sitoumuksensa
välimerenmaille.
Jos Liikanen pitää mahdollisena, että Espanjan lainat aiheuttavat tappioita Suomen Pankille, herää kysymys, onko hän vastuullinen pankinjohtaja.
Kommentti:
Varmaan joukkuepelaaja Liikanen ja Suomen Pankki kestävät mutta kestävätkö suomalaiset veronmaksajat ?
Nyt on osalta eläkeläisistä kovennettu verotusta Liikasen puoluetoveri Urpilaisen toimesta. Se on alkusoittoa tuleville veronkorotuksille, joilla jatkossa Suomi maksaa rahalliset sitoumuksensa
välimerenmaille.
Jos Liikanen pitää mahdollisena, että Espanjan lainat aiheuttavat tappioita Suomen Pankille, herää kysymys, onko hän vastuullinen pankinjohtaja.
keskiviikko 26. syyskuuta 2012
Työttömät akateemiset
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on 1867 työtöntä diploomi-insinööriä ja 4598 työtöntä AMK-insinööriä.
Myös työttömiä lääkäreitä on 95 mikä on 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Kun Suomessa lisätään lääkärikoulutusta, olisi hyvä perustaa vastaavasti virkoja.
Lääkäreiden kouluttamisessa työttömyyskortistoon ei ole paljoa järkeä.
Insinöörien ylikoulutus vaatisi toimenpiteitä valtiovallan taholta mutta onko siellä vastuunkantajia.
Käytännössä insinööriopintojen aloituspaikkoja pitäisi vähentää.
Olettaisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinnolla olevan helppoa säädellä sisäänoton koulutuspaikkojen määrää.
Via Taloussanomat
Suomi joutuu maksamaan Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin veropinnareiden verot heidän puolestaan.
Kuvassa näkyy kuinka välimerenmaissa harmaan talouden osuus bruttokansantuotteesta on 20-25 prosenttia. Siten valtio ja kunnat ovat menettäneet valtavia verotuloja ja menot ovat jääneet muiden veronmaksajien maksettavaksi. Ilmankos maat ovat joutuneet suoritustilaan.
Via Business Insider.
Kommentti:
Pääministeri Kataiselle ja valtiovarainministeri Urpilaiselle tiedoksi:
Olette joutuneet välimerenmaiden huijareiden kohteeksi. Se on tullut kalliiksi suomalaisille veronmaksajille.
maanantai 24. syyskuuta 2012
sunnuntai 23. syyskuuta 2012
EVA:n raportti: Kataisen hallitus vienyt Suomen katastrofiin
By Olli Pusa
Kommentti: 80 miljardia euroa on niin suuri määrä rahaa, että Suomen kaikki rahalliset ongelmat olisi laitettu sillä määrällä kuntoon.
Kommentti: 80 miljardia euroa on niin suuri määrä rahaa, että Suomen kaikki rahalliset ongelmat olisi laitettu sillä määrällä kuntoon.
- varuskuntia ei olisi tarvinnut lakkauttaa
- armeijan reservit voitaisiin kouluttaa
- terveydenhuoltoon voitaisiin palkata riittävästi henkilökuntaa
- kouluja ei tarvitsisi lakkauttaa
- poliisin määrärahoja ei tarvitsisi supistaa
- veroja ei tarvitsisi korottaa.
Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet maksamaan tarvittaessa "sotakorvauksia" Etelä-Euroopan maille.
On korkea aika laittaa piikki kiinni.
- Suomen ei tule antaa suoria lainoja velkamaille
- Suomen ei tulee taata millään mekanismilla velkamaiden lainoja.
perjantai 21. syyskuuta 2012
torstai 20. syyskuuta 2012
keskiviikko 19. syyskuuta 2012
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Pyöräilypäiväkirja 16.9.2012
Parkkipaikallemme tuli remontti. Joudun pitämään autoa kilometrin päässä ja otin käyttöön viiden vuoden tauon jälkeen Tunturi-polkupyörän. Pyöräily tuntuu miellyttävältä liikuntamuodolta varsinkin kun Espoossa on hyvätasoisia pyöräteitä. Jouduin kesäkuussa luopumaan juoksulenkeistä selän kipeytymisen vuoksi.
Rauhallinen pyöräily sopii hyvin tällaiselle 64-vuotiaalle. Sydän ei altistu äkilliselle rasitukselle.
Tänään, kauniina syyspäivänä, pyöräilin reitin Espoon keskus--Bemböle--Viherlaakso--Kauniainen--Espoon keskus. Rasitus kohdistuu odotetusti eniten alaraajoihin mutta myös yläraajat saavat kivasti työtä. Samoin kaulan lihakset joutuvat töihin kun päätä pitää käännellä puolelta toiselle.
Pitänee mennä kysymään Olssonilta pyörään kytkettävää laturia, josta saa virtaa kännykkään, mikäli sitä käyttää radiona tai navigaattorina. Samoin matkamittari pitänee saada.
Rauhallinen pyöräily sopii hyvin tällaiselle 64-vuotiaalle. Sydän ei altistu äkilliselle rasitukselle.
Tänään, kauniina syyspäivänä, pyöräilin reitin Espoon keskus--Bemböle--Viherlaakso--Kauniainen--Espoon keskus. Rasitus kohdistuu odotetusti eniten alaraajoihin mutta myös yläraajat saavat kivasti työtä. Samoin kaulan lihakset joutuvat töihin kun päätä pitää käännellä puolelta toiselle.
Pitänee mennä kysymään Olssonilta pyörään kytkettävää laturia, josta saa virtaa kännykkään, mikäli sitä käyttää radiona tai navigaattorina. Samoin matkamittari pitänee saada.
lauantai 15. syyskuuta 2012
perjantai 14. syyskuuta 2012
torstai 13. syyskuuta 2012
Pressing Germany to Lead the Euro Zone or Leave It
Via The New York Times
Comment:
Germany, Finland, Sweden, Denmark, Estonia, Latvia,Lithuania and Netherlands could form a new Hanseatic League around Baltic Sea.
The rest of Euro countries can cluster around mediterranean Sea. It can be called "Roman Empire" ( (: )
Comment:
Germany, Finland, Sweden, Denmark, Estonia, Latvia,Lithuania and Netherlands could form a new Hanseatic League around Baltic Sea.
The rest of Euro countries can cluster around mediterranean Sea. It can be called "Roman Empire" ( (: )
keskiviikko 12. syyskuuta 2012
tiistai 11. syyskuuta 2012
maanantai 10. syyskuuta 2012
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
![[image]](http://si.wsj.net/public/resources/images/EW-AN056_helsin_F_20120905125436.jpg)
lauantai 8. syyskuuta 2012
perjantai 7. syyskuuta 2012
Putin
Via The New York Times
Comment 8.9.2012: If president Putin wants to soften his external image, is he to some extent succeeded with his nature preoccupations.
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
tiistai 4. syyskuuta 2012
Pastor Umar Mulinde Discusses Muslim Acid Attack That Left Him Permanently Disfigured
Via Answering Muslims VIDEO
lauantai 1. syyskuuta 2012
Mustaihoinen Lenin
YLE on tehnyt uuden aluevaltauksen, kuvatessaan erästä suomalaista merkkimiestä Keniassa
kenialaisten näyttelijöiden avustuksella halvalla budjetilla.
Seuraavaksi YLE voisi tehdä elokuvan Keniassa mustaihoisesta Leninistä.
Mustaihoisesta Stalinista ei elokuvaa tarvitse tehdä, koska Ugandassa eleli vuosina 1924-2004 Idi Amin, jonka toiminta on aika lähellä Stalinin harrastuksia. Wikipedian mukaan Idi Amin tappoi ugandalaisia 80000-500000, mikä tosin on murto-osa Stalinin murhaamien määrästä.
Kun Venäjällä on luovuttu kommunismista, olettaisi, että mustaihoisen Lenin-filmin tekeminen ei Kremliä loukkaa.
kenialaisten näyttelijöiden avustuksella halvalla budjetilla.
Seuraavaksi YLE voisi tehdä elokuvan Keniassa mustaihoisesta Leninistä.
Mustaihoisesta Stalinista ei elokuvaa tarvitse tehdä, koska Ugandassa eleli vuosina 1924-2004 Idi Amin, jonka toiminta on aika lähellä Stalinin harrastuksia. Wikipedian mukaan Idi Amin tappoi ugandalaisia 80000-500000, mikä tosin on murto-osa Stalinin murhaamien määrästä.
Kun Venäjällä on luovuttu kommunismista, olettaisi, että mustaihoisen Lenin-filmin tekeminen ei Kremliä loukkaa.
