On selvää, että eri valtioilla on eri resurssit väestön lukumäärän osalta. Sata vuotta sitten Suomi ei kyennyt elättämään kolmea miljoonaa ihmistä. Seurauksena oli voimakas siirtolaisuus. Toisen maailmansodan jälkeen Karjalan siirtolaisia vastaava määrä suomalaisa siirtyi Ruotsiin. 1800-luvulla siirtyi myös Ruotsista paljon väestöä Amerikkaan nälkää pakoon. Samoin Saksasta on ollut menneinä vuosina runsas siirtolaisuus muihin maihin toimeentulon perässä.
Suomen osalta kysymys onkin, kuinka suuri väestö kyetään täällä ruokkimaan. Valtion toimenpiteiden perusteella vaikuttaisi Suomessa väestön määrä olevan tapissa, koska valtio joutuu lainaamaan rahaa syömävelkoihin. Monet vähävaraiset suomalaiset ovat luopuneet lasten hankinnasta taloudellisilla perusteilla tai ovat tyytyneet pariin lapseen. Siksi väestöpyramidi on vinoutunut.
Tässäpä olisi talouden ja yhteisön tutkijoilla tutkimista eli kuinka suuren maan rajojen ulkopuolelta tulevan väestömäärän Suomi kykenee ruokkimaan ja kouluttamaan. Osa maahanmuuttajista pääsee muihinkin kuin tulkin töihin.
Heitän hatusta luvun miljoona. Miljoonan ihmisen siirtyminen Suomeen parissa vuodessa takuulla saa tämän valtion sekaisin. Sietoraja on siis miljoonaa matampi. Hallitus on luvannut ottaa 2400 pakolaista. Sen määrän suhteen ei tule ongelmia. Ongelmia alkaa varmaan ilmetä, jos rajojen yli pursuaa 24000-100000 ihmistä. Miten suojata heidät pakkaselta?
Toivon, että tätä yksityistä pohdintaa ei leimata rasismiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti